Palautusluukku on ulko-oven vieressä.

Omatoimiaikoina kirjastoon pääsee sisälle kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat vanhemman suostumuksen omatoimikirjaston käyttöön.

Esittely

Omatoimiaikoina kirjastoon pääsee sisälle kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat vanhemman suostumuksen omatoimikirjaston käyttöön.

Vähänkyrön kirjastossa on langaton verkko. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä myös Playstation3–konsoli sekä konsolipelejä.

Vuonna 1851 perustettu Vähänkyrön kirjasto on yksi Suomen vanhimmista kirjastoista.

Merikaarron kirjasto perustettiin vuonna 1863.  Tervajoen kyläkirjasto perustettiin vuonna 1873 ja sen toiminta lakkautettiin 17.12.2015.

Ilmoitustaulu

Kirjastossa on ilmoitustaulu, jonne kiinnitetään asiakkaiden tuomia tapahtumajulisteita. Tilanpuutteen takia julisteita voidaan ottaa vastaan vain valikoima. Etusijalla ovat kaupungin omat ja paikalliset tapahtumat.

Esteettömyys

• Kirjaston edessä on esteetön pysäköinti
• Kirjastoon on esteetön pääsy
• Kirjastossa on esteetön WC
• Avustavat koirat ovat tervetulleita 

Toimipisteen palvelut

• Asiakastietokoneet
• Liikuntavälineet
• Kopiokone
• Tulostin
• E-lehtikone
• Omatoimikirjasto
• Langaton verkko (Wi-Fi)
• Näyttelytilat

Historia

Vähänkyrön 166-vuotias kirjasto

Kun räätäli Tuomas Taittonen puuhasi Vähäänkyröön kirjastoa, ei hän voinut tietää, että kirjasto säilyisi hengissä ja täyttäisi vuonna 2017 jo 166 vuotta. Perustava kokous pidettiin Taittosen johdolla 31.8.1851. Sen jälkeen kirjasto toimi rippikoulun käyneen mäkitupalaisen tarkan huolenpidon alla runsaat 10 vuotta. Kirjasto avasi ovensa Taittosen asunnossa sunnuntaisin heti kirkonmenojen jälkeen. Lainata sai myös muulloin, kun isäntä oli paikalla. 

Tuomas Taittonen oli malliesimerkki heräävästä suomalaisuuden tienraivaajasta. Mukaansa hän sai niin rahvaan kuin paikkakunnan oppineitakin. Perustamistilaisuudessa rahvas lahjoitti kirjastolle runsaasti hopearuplia sekä 77 sidosta kirjoja. Viiden vuoden kuluessa kirjoja oli kertynyt 242 nidosta ja seitsemän lehtivuosikertaa. Saatuaan ensimmäiset kirjavaransa talonpoikien hyllyistä Vähänkyrön kirjasto kasvoi pian valistuneen kansanmiehen hoidossa maan monipuolisimmaksi ja suurimmaksi kansankirjastoksi.  Suurimpana se ei jaksanut kauan pysyä, mutta neljännesvuosisadan toimittuaan se oli vielä maaseudun kirjastoista kolmannella tilalla. Kirjaston toiminta on jatkunut keskeytyksettä perustamisvuodesta lähtien. 

Ensimmäisen kirjastonhoitajan hankkima vanha suomenkielinen kirjallisuus on miltei kokonaisuudessaan säilynyt ja sitä säilytetään nykyisen Vähänkyrön kirjaston vitriinikaapeissa.  Kokoelmaan oli hankittu kaikki tärkein suomen kielellä ilmestyvä, ei vain sen toiminta-aikana vaan ennen sen perustamistakin ilmestynyt kirjallisuus. Kirjalahjoituksia kirjasto oli saanut paitsi paikkakunnan talonpojilta myös kulttuurielämämme kuuluisilta henkilöiltä, mm. Elias Lönnrotilta, Yrjö Koskiselta ja Matti Pohdolta. 

Pitäjänkirjasto on toimintansa aikana elänyt kiertolaisen elämää. Sen vaiheisiin on kuulunut nousu- ja laskukausia. Viimeiset 20 vuotta sillä on ollut ajanmukaiset tilat koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Vähänkyrön kirjastosta tuli Vaasan ensimmäinen omatoimikirjasto vuonna 2015. 

Tiedot perustuvat Reijo Taittosen laatimaan kirjaston 150-vuotishistoriikkiin sekä Aulis Ojajärven teokseen Vähänkyrön kirjaston satavuotisvaiheet 1851-1951. 

WÄHÄNKYRÖN LAINAKIRJASTO