Kultapoika, smaragdityttö

Yiyun Li on syntynyt Kiinassa 1972, asuu Yhdysvalloissa ja kirjoittaa englanniksi. Hän on julkaissut kaksi novellikokoelmaa ja yhden romaanin.

Novellikokoelma Kultapoika, smaragdityttö on ensimmäinen häneltä suomennettu teos. Seppo Loponen on tehnyt sen erinomaisen käännöksen, jossa Lin upea kieli pääsee oikeuksiinsa. Ilmaisu on hiottua, komeilematonta, kirkasta, harkittua kuin taijin liikeradat.

Myös kirjan henkilöt ovat harkinneet tarkkaan, miten elämänsä elävät. Silti yllättävät tunteet saavat joskus valtaansa, kuten Fein novellissa Hänenlaisensa mies. Siinä kirjan teemat kiteytyvät.

Kaikki ei ole sitä, miltä päällepäin näyttää. Kiinalainen kulttuuri edellyttää tunteiden tukahduttamista, mutta näennäinen tunteettomuus on yksilölle myös eräänlainen valinta, apukeino, jonka avulla ihminen pystyy jatkamaan elämäänsä arvokkaasti vastoinkäymisistä, kärsimyksistä ja yksin jäämisestä huolimatta.

Se, mikä ulospäin voi näyttää rakkaudettomuudelta tai kyvyttömyydeltä rakastaa, voikin olla erilainen tapa rakastaa ja välittää.

Kiinassa kulttuurin muutos on ollut nopeaa ja rajua. Teollisuus ja kulutuskulttuuri, internet, autoistuminen ja länsimaiset tavat ja arvot ovat hyökyneet maahan. Vanhat turvaverkot kuten valtion turvaama ”rautainen riisikuppi”, koko eliniän kestävän toimeentuloturva, ja perinteinen kylien ja sukujen yhteisöllisyys, ovat katoaminen markkinatalouden myötä.  Ihmiset yrittävät sopeutua kukin tavallaan – tai sitten ei, kuten Fein isä, joka tyhjensi unilääkepurkin lausuen ”minulla ei ole mitään sanottavaa tästä maailmasta”.

Fein äiti on armeliaan dementian vallassa, kotona neljän seinän sisällä velvollisuudentuntoisen poikansa ja naapurin rouvan hoidettavana. Fei kutsuu naapurin apuun vain silloin, kun hänen täytyy paeta omia ajatuksiaan – läheiseen internetkahvilaan, jossa hän kommentoi nimimerkkien suojista erilaisia blogeja ja muita sivuja voimakkain sanankääntein. Fein riippakivinä ovat olleet elämä ottolapsena ja joutuminen pedofiiliksi leimatuksi – syyttä vai ei, se jää lukijan tulkinnan varaan.

Kultapoika, smaragdityttö kuuluu niihin kirjoihin, joita oli tarkoitus vain vilkaista, mutta teksti tempaisi mukaansa niin, että se olikin luettava yhdeltä istumalta. Kannattaa ehdottomasti ottaa lukulistalle!