Lapsuus lahkon vankina

Leevi K. Laitisen vanhemmat antoivat poikansa nelivuotiaana kartanolaisiksi kutsuttujen uskonlahkolaisten kasvatettavaksi.

Lahkon johtaja oli Alma Kartano ja hänen tärkein uskonsisarensa oli ”unissasaarnaaja” Tilda Reunanen.

Elämä lahkon piirissä oli hyvin raskasta ja sekä lahkoon kuuluneiden lasten että aikuisten kohtelu oli julmaa. Leevistä koulittiin liikkeen nuorin lapsisaarnaaja. Häntä rangaistiin ilman syytä pieksemällä ja paastoilla, syytettiin huoruudesta ja hän joutui lahkon julmien rituaalien uhriksi. Myös hänen viisi vuotta vanhempi siskonsa Saara joutui kartanolaisten kasvatettavaksi hieman myöhemmin.

Leevi onnistui 18-vuotiaana pakenemaan siskonsa kanssa. Hän aloitti uuden elämän rakentamisen ja onnistui pikku hiljaa luomaan menestyksekkään uran.

Laitinen perusti vuonna 1948 Varova Oy:n, ulkomaan kauppaa harjoittavia vienti- ja tuontiyrityksiä palvelevan huolinta- ja kuljetusliikkeen. Yritys työllistää nykyisin noin 170 henkilöä ja sillä on viisi toimistoa Suomessa.

Vaikkakin kirja on kuvaus Laitisen onnettomasta lapsuudesta lahkon jäsenenä, se on myös uskomaton selviytymistarina lahkosta karkaamisen jälkeen.

Leevi K. Laitinen ei ole lahkoelämänsä kokemuksista huolimatta katkera, vaan hän on kiitollinen kaikesta siitä hyvästä, mitä elämä toi myöhemmin hänelle tullessaan. Hän toteaa, että ”On se paljon onnellisempaa olla se, joka on saanut selkään, kuin se, joka on antanut selkään”.