Mustat morsiamet

Romaani maalta Kuopioon muuttavasta Annasta, jonka elämän muuttaa rakkaus tummasilmäiseen Lassiin.

Kirjaston Kaunomaanantai-lukupiirin kevätkausi 2012 aloitettiin Sirpa Kähkösen romaanilla ”Mustat morsiamet”. Romaani sijoittuu ajallisesti 1920-30-lukujen taitteen Kuopioon.

Kähkösen tarina pohjautuu hänen isovanhempiensa elämään, josta Kähkönen on julkaissut vuonna 2010 ”Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luvun Suomi” -nimisen elämäkertateoksen. Kirjan päähenkilönä on Kähkösen isoisä Lauri Tuomainen (1904-1971).

Tämä historiateos toimii avaimena varsin peitellysti tapahtumia valottavaan Kähkösen historiallisten romaanien sarjaan.  Mustat morsiamet jatko-osineen syntyi halusta ymmärtää suvun ristiriitoja ja vaikenemista.

Kähkönen on ilmoittanut haastatteluissa tavoitteekseen ”kaunokirjallisen mikrohistorioinnin” eli pienen ihmisen tuntemusten ja kokemusten kuvauksen historian mullistuksissa. Tässä tavoitteessaan kirjailija on onnistunutkin hienosti.

Mustissa morsiamissa nuori, kokematon maalaistyttö Anna tulee kaupunkiin piikomaan lääkäriperheeseen ja opettelee kaupunkilaiseksi. Markkinoilla hän tapaa Lauri Tuomen ja seurustelun jälkeen he avioituvat. Laurin perhe, anoppi, appi ja sisar Hilda, sekä veljen poika Jalmari ovat kirjan keskeiset henkilöt. Lauri uskoo vallankumoukseen ja joutuu kuulustelujen jälkeen Tammisaaren vankileirille.

Anna menee vaneritehtaalle töihin, ottaa kuitenkin vankeudesta palaavan miehensä takaisin ja heille syntyy kaksosvauvat. Laurin aiempi kihlattu Anni putkahtaa tarinassa valokuvana esiin ja hän edustaa Annan arkuudelle ja viattomuudelle vastakkaista räväkkää, osallistuvaa, tiedostavaa naistyyppiä. Tammisaaren vankileirillä vieraillessaan Anna tutustuu toisen vangin vaimoon Liljaan, jonka kanssa hän on pitkään kirjeenvaihdossa ja kokee hänet ystäväkseen ja rohkaisijakseen. 

Lukupiirin jäsenet tunnistivat kirjan vastakkainasetteluja:  punaiset – valkoiset, maalaiset – kaupunkilaiset, työväestö –sivistyneistö, miehet – naiset sekä yksilötasolla osallistuvat, tiedostavat – osaansa tyytyvät, omissa perheissään ja sukutarinoissaan ja näin ollen Kähkösen tarina tuntui tulevan järkyttävänkin lähelle yksittäisen ihmisen historiaa. Todettiin, että samaa vaikenemisen kulttuuria on ollut ja on edelleen niin täällä Pohjanmaalla kuin tarinan Kuopiossakin.

Tuomen perheen tarina jatkuu ”Rautayöt” –romaanissa, joka sijoittuu vuoden 1940 kesään. ”Jään ja tulen kevät” puolestaan kuvaa välirauhan aikaa 1941, ”Lakanasiivet” kertoo Kuopion pommituksista 1.7.1941 ja viimeinen osa ”Neidonkenkä” on myös yhden päivän 9.6.1942 tapahtumista kertova romaani.