Suomalainen kartano : kustavilaisen ajan säätyläiselämää

Houkuttelevan kaunis tietopaketti varsinaissuomalaisista kartanoista ja niiden asukkaiden elämästä työssä ja juhlassa.

Taidehistorioitsija Riitta Koskinen esittelee kirjassaan kuusi suomalaista kartanoa 1700-luvun lopulla. Niiden kaikkien suunnittelija on ollut Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Näiden kartanoiden, jotka ovat Fagervik, Teijo, Lapila, Nuhjala, Saari ja Paddainen, ja niiden asukkaiden kautta lukija saa monipuolisen kuvan kustavilaisen ajan säätyläisten elämässä Suomessa. Kirja on kuitenkin paljon enemmän kuin nimestä voisi päätellä!

Kartanoiden rakennuttaminen oli ylellisyyskuluttamista ja kartanot toimivat statussymboleina. Kartano rakennuksineen, sisutuksineen ja puutarhoineen sekä mahtipihoineen muodosti kokonaistaideteoksen, joka oli omistajansa yhteiskunnallisen aseman osoittaja ja ylpeyden aihe.  Kirjassa on pohjapiirroksia ja sisustuskuvia ja tietoa rakentamisen vaiheista. Runsaasti huomiota saavat kartanoiden puutarhat, joiden kautta moni viljelykulttuurin uutuus on tullut maahamme.

Koskinen kertoo rikkaasti myös kartanon isäntäväen elämästä, siitä, miten sisustettiin, mitä syötiin ja miten palveluskuntaan ja lapsiin suhtauduttiin. Saamme kuvan niin juhlista häistä hautajaisiin kuin arjesta rouvien Tukholman-tilauksista opetukseen ja rokotuksiin.