Tätä ei löydy muualta

Myrkkykaappi, Luku-kirjasto, Londicer, Musta kirjasto, Wanki...

Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy myös uniikkeja erikoiskokoelmia, joita ei löydy mistään muualta.

Myrkkykaappi - Kielletyt kirjat

Pääkirjaston 2. kerroksessa Yhteiskunta- ja talousosastolla on kaappi, jota kirjastossa kutsutaan myrkkykaapiksi.

Toisen maailmansodan jälkeisinä "vaaran vuosina" maassamme ollut liittoutuneiden valvontakomissio puuttui myös Suomen kirjastojen kokoelmien sisältöön. Erityisesti valvontakomission venäläiset jäsenet vaativat heidän mielestään neuvostovastaisten kirjojen poistamista kirjastojen kokoelmista. Kirjastojen omaan harkintaan jäi, mitkä kirjat kokoelmista poistettiin. Kirjat pakattiin laatikoihin, jotka poliisien toimesta sinetöitiin. Myöhemmin, v. 1958 laatikot ja kirjat saatiin palauttaa kirjastojen kokoelmiin – joskaan ei asiakkaiden lainattaviksi. Monissa kirjastoissa ne sijoitettiin varastoihin ja kellareihin Vaasan kaupunginkirjaston tapaan ns. myrkkykaappeihin.

Vaasan myrkkykaappia säilytettiin kirjaston varastossa, kunnes nykyistä taloa suunnitellessa syntyi ajatus kaapin saattamisesta esille kulttuuri- ja kirjastohistoriallisena kokoelmana. Kaapin sisältämä kokoelma on käsikirjastokokoelma, mikä tarkoittaa että kirjoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä voi tutkia kirjastossa. Monesta kirjasta on olemassa kuitenkin lainakappaleita joko omassa kokoelmassamme tai sitten muissa Suomen kirjastoissa. Joistakin teoksista on otettu myös uusintapainoksia, joten ne ovat jälleen lukijoiden saatavilla. 

Myrkkykaappi on mielenkiintoinen osa suomalaista kirjastohistoriaa ja Vaasan kaappi on yksi harvoista meidän aikaamme yhtenäisenä säilyneistä kiellettyjen kirjojen kokoelmista.

Waasan Luku-kirjaston kokoelma

”Eräät henkilöt perustivat elokuun 2. päivänä 1794 omaksi huvikseen ja ajankulukseen Seura- eli niin sanotun Luku-kirjaston Waasan kaupunkiin…”

Waasan Luku-Kirjasto oli Suomen ensimmäinen lajissaan. Sen perustivat keskuudessaan Vaasan Hovioikeuden jäsenet, mutta ”voidakseen vähän kerrassaan kartuttaa tätä Kokoelmaa, Seura on sallinut Kaupungin muiden Asukkaiden osallistua sen lukemiseen vähäistä maksua vastaan”. Luku-Kirjasto oli siis periaatteessa avoin kaikille ja oli näin ollen Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, ja tässäkin mielessä valistusajan lapsi. Kirjaston kokoelmat ulottuivat Polynesian kartasta Montesquieun teoksiin. Kirjaston kokoelmissa oli myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Kirjastoa koskeva alkuperäinen kirjeenvaihto sitä ensimmäisenä hoitaneen hovioikeuden asessori Olof Langesteinin ja kuninkaallisen kirjastonhoitaja Pehr Malmströmin välillä on säilynyt Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa. Se on myös digitoituna kirjastomme kotisivulla.

Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen 1800 –luvun kuluessa Venäjän sensuurin vaikeuttaessa toimintaa. Kirjasto lopetti vihdoin toimintansa v. 1845, ja jäljellä olleet kirjat huutokaupattiin.

Kaupunginkirjastossa on 30 Luku-Kirjastosta säilynyttä nidettä. Lisäksi Suomen Kirjastomuseoon on sijoitettuna Pohjanmaan Museon omistamia Luku-Kirjaston niteitä. Osa niteistä on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009. Luku-Kirjaston niteitä ollaan parasta aikaa luetteloimassa kirjaston tietokantaan.

Luku-Kirjaston niteissä käytettiin kaikkiaan viittä erilaista ex-libristä.

Waasan Luku-Kirjaston kirjat on sijoitettu Suomen Kirjastomuseon tiloihin kaupunginkirjaston 3. kerrokseen. Luku-kirjaston kirjoja on säilyneinä myös Tritoniassa Svenska Lyceumin kokoelmassa ja ne on luetteloitu Tritonian tietokantaan.

Vaasan Luku-kirjasto eVasaensiksessa

Londicer–painatteet

Georg Wilhelm Londicer perusti v. 1776 Vaasan kirjapainon, joka oli valtakunnan järjestyksessä toinen Turussa sijainneen Frenckellin kirjapainon lisäksi. Kirjapaino toimi kaupungissa kahteen otteeseen vuosina 1776 – 1793 sekä 1795 – n.1830. Huomattavaa osaa kirjapainon perustamisessa Vaasaan näytteli edellisenä vuonna perustettu Vaasan Hovioikeus, joka sekin oli järjestyksessä maan toinen, ja jolla oli suuri tarve saada päätöksensä ja kiertokirjeensä painettuun muotoon. Niinpä Vaasan läänin silloinen maaherra Tandefeld houkutteli Londicerin perustamaan kirjapainonsa juuri Vaasaan.

Londicerillä painettiin hovioikeuden painatteiden lisäksi lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Kirjapainon merkitys ei ehkä maanlaajuisesti ollut kovin suuri mutta paikallisesti sillä oli sitäkin suurempi merkitys.

Londicer –painatteita on kaupunginkirjastossa säilynyt 44 nidettä, osa huonokuntoisia. Osa painatteista on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009.

Londicer-painatteet eVasaensiksessa

Vaasan vanhan kaupunginkirjaston kokoelma ns. Musta kirjasto

Luku-Kirjaston lopetettua toimintansa v. 1845, vaasalaiset olivat muutaman vuoden ilman kirjastoa. Vuonna 1850 virisi ajatus uuden kirjaston perustamisesta kaupunkiin. Ajatuksen isänä ja tulisieluna toimi lehtori Oskar Rancken. Kirjasto aloitti toimintansa ja sai nimekseen Waasan kaupunginkirjasto ja se tuli kaupungin hallintaan. Näin haluttiin välttää uuden kirjaston kohdalla Luku-Kirjaston kohtalo eli toiminnan hiipuminen ja kirjaston hävittäminen. Tämä kaupunginkirjasto toimi 1900 –luvun alkupuolelle saakka, jolloin kaupungissa oli toiminnassa myös v. 1863 perustettu Kansankirjasto.

Tosin jo 1800-luvun loppupuolella kirjaston toiminta näyttää olleen häilyvää ja välillä se kokonaan hävisi kaupunkilaisten näköpiiristä, niin että sen sijaintia täytyi Vasabladetissa peräänkuuluttaa.

”Yleinen etsintäkuulutus. Vaasan kaupunginkirjasto etsintäkuulutetaan täten. Hän, joka voi valaista minne kirjasto on muuttanut, tekisi osakkaille hyvän palveluksen ilmoittamalla siitä Wasabladetissa.” Wasabladet 10.9.1870.

Viikon päästä lehdessä ilmoitettiin kirjaston sijainti. 1930 –luvun lopulla Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi suhteellisen hyvin säilynyt kirjakokoelma, joka osoittautui olevan peräisin vanhasta kaupunginkirjastosta. Kirjat on sidottu yhtenäisiin mustiin nahkaselkiin, siitä nimi Musta Kirjasto.

Kokoelma käsittää 15 hyllymetriä ja sitä säilytetään Suomen Kirjastomuseossa kaupunginkirjaston 3. kerroksessa.

Tarkk'ampujapataljoonan kokoelma - Waasan pataljoonan sotilaskirjasto

Kirjasto aloitti toimintansa keväällä 1882. Läänin asukkaat olivat koonneet kirjaston, joka lahjoitettiin pataljoonalle. Kirjastossa oli tuolloin 720 kirjaa, joista puolet suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Kokoelmaa kartutettiin sekä määrärahojen että lahjoitusten turvin. Kirjastoa pidettiin tärkeänä ja sen todettiin olevan hyvä apuväline siveellisyyden ylläpitämisessä pataljoonalaisten keskuudessa. Pataljoonalla oli myös oma lukusali.

Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastolle lahjoitetussa kokoelmassa on niteitä noin 20 hyllymetriä ja ne, kuten Vapaapalokunnan Kirjaston niteet, ovat suurelta osalta sidottu vaalean ruskeisiin nahkaselkiin ja ovat säilyneet hyväkuntoisina. Kokoelmaa säilytetään tällä hetkellä kaupunginkirjaston tiloissa, mutta sekin siirtyy myöhemmin Suomen Kirjastomuseon tiloihin.

Vaasan Vapaapalokunnan Kirjasto

Vaasan Vapaapalokunta perustettiin 3.4.1868. Toiminta lähti alusta alkaen ripeästi liikkeelle ja kaikenmuotoinen harrastustoiminta, kuten teatteri-, musiikki- ja voimisteluharrastus oli vilkasta. Myös lukemisharrastusta haluttiin rohkaista ja ylläpitää. Kirjastoajatuksen taustalla oli halu ”korottaa yhdistyksen jäsenten tietoja ja sivistystä”.

Kirjaston alullepanijoina toimivat maisterit Fr. Westlin ja E. Ingman. Ensimmäisen toimitilan kirjasto sai Bell-Lancaster – koululta. Perustamisvuonna 1875 kirjastossa oli jo 346 nidettä. Seuraavana vuona palokunta sai myös oman lukusalin. Vuonna 1887 kirjasto sai muuttaa palokunnan omaan taloon.

Kaupunginkirjasto on saanut vastaanottaa Vapaapalokunnan Kirjastosta säilyneen kokoelman, joka on nykyään sijoitettuna Suomen Kirjastomuseoon kaupunginkirjaston 3. kerrokseen. Säilyneitä kirjoja on noin 20 hyllymetriä ja ne ovat enimmältään ruotsinkielisiä, mutta myös suomenkielisiä on säilyneiden niteiden joukossa. Kirjaston säännöt on liimattu kirjojen sisäkanteen.

Wanhan kirjallisuuden kokoelma - Wanki kokoelma

Kokoelma käsittää eri aikoina kaupunginkirjastoon lahjoitettuja niteitä, jotka on painettu ennen Vaasan paloa v. 1852. Osa kokoelmasta on sijoitettu Suomen Kirjastomuseoon kirjaston 3. kerrokseen.

Muut erikoiskokoelmat

Vaasan kaupunginkirjastossa on myös yksityisten tahojen ja eri yhdistysten lahjoittamia kokoelmia, kuten Svenska Österbottens Samfundetin lahjoittama kokoelma sekä Fornforskningssällskapin kokoelma. Viimeksi mainittu kokoelma on myös luetteloitu kirjaston tietokantaan. Kokoelman kirjat eivät ole lainattavissa kotiin.

Huomattavimpia yksityisten lahjoittamista kokoelmista on laaja Svanljungin kokoelma, joka lahjoitettiin kirjastoon 1950 –luvulla. Kokoelmassa on paljon arvokkaita vanhoja niteitä. Kirjat on varustettu Svanljungin ex-libriksellä.