Tietoa meistä
Kirjasto on julkinen tila ja kohtaamispaikka, jossa kaupunkilaisille tarjotaan tiedon lisäksi sivistystä, kulttuuria ja elämyksiä.
Kirjaston palvelujen ytimen muodostavat laaja ja monipuolinen aineistokokoelma sekä henkilökunnan asiakkaille tarjoama tietopalvelu. Vaasan kaupunginkirjastosta voi lainata kirjojen lisäksi myös musiikkia, elokuvia, äänikirjoja, lehtiä, konsolipelejä sekä e-kirjoja.
Kirjasto tuottaa myös erilaisia tapahtumia (esim. lukupiirit, kirjailijavierailut, luennot, satutuokiot, kirjallisuusfestivaali LittFest) sekä näyttelyitä.
Arvot
Asiakaslähtöisyys: kirjasto vastaa monimuotoisesti asiakkaiden tiedon ja virkistyksen tarpeisiin elämän eri vaiheissa
- Luotettavuus: kirjasto takaa asiakkailleen tiedollisen ja sivistyksellisen tasa-arvon
- Yhteiskunnallinen vastuu: kirjasto on osa yhteiskunnan tukiverkkoa
- Osaaminen: kirjasto ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ammattitaitoa uusiutuvien vaatimusten mukaisesti
Toiminta-ajatus
Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Kirjasto ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia.
Visio
Kirjasto on vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka – näköalapaikka, jonne kaipaa takaisin.
Strategiat
Vaasan kaupunginkirjaston nykyhetken ja tulevaisuuden painopiste on asiakaskeskeisyydessä. Ammattitaitoisen henkilöstön ja onnistuneen aineistokokoelman avulla kirjaston monipuolisen palvelun mahdollistavat toimiva, käytännöllinen tietotekniikka, osuva viestintä ja hyvin hoidettu yhteistyö eri tahojen kanssa. Tarjoamalla tietoa, viihdettä ja kulttuuria kirjasto antaa kansalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden sivistyspääomansa vaalimiseen ja kasvattamiseen.
Historia
Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-kirjasto perustettiin 2. elokuuta 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Lukukirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin lukuseuran omille jäsenille. Kirjastosta muodostui nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto. Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen ja loppui kokonaan vuonna 1844.
Uusi kirjasto, Waasan Kaupunginkirjasto (Stadsbibliotheket) aloitti toimintansa vuonna 1851. Kaupunginkirjasto ei toiveista huolimatta profiloitunut koko kansan kirjastoksi, ja kaupungissa heräsi ajatus vielä uuden kirjaston, kansankirjaston perustamisesta. Kansankirjasto avattiin vuonna 1863, ja vuonna 1911 nimi muuttui kaupunginkirjastoksi.
Kaupunginarkkitehti Carl Schoultz aloitti vuonna 1932 kirjastotalon suunnittelun. Hänen kuolemansa jälkeen suunnittelua jatkoi Einar Flinckenberg, ja suunnittelutyön saattoi lopulta vuonna 1933 päätökseen kaupunginarkkitehti Ingvald Serenius. Kirjasto muutti vuonna 1936 ensimmäiseen varsinaista kirjastotoimintaa varten suunniteltuun taloon nykyiselle paikalleen osoitteeseen Kirjastonkatu 13. Nykyisessä pääkirjastossa yhdistyy vanha saneerattu osa ja uudisosa. Talo otettiin käyttöön syksyllä 2001.
Kirjasto avattiin nykyisessä muodossaan 4.9.2001. Presidentti Halonen puolisoineen oli mukana kirjaston vihkiäisissä lokakuussa 2001. Vanhan osan korjauksen ja uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Helsingistä; sisustuksen Gullsten& Inkinen, myöskin Helsingistä. Kirjaston suunnittelutyö vei useamman vuoden ja henkilökunta sai olla mukana suunnittelussa. Nykyisin kirjastossa on käytettävissä 5245 neliömetriä.
Kirjasto sai valtioneuvostolta maakuntakirjasto-oikeudet viidentenä kirjastona Suomessa vuonna 1968, jolloin kirjaston viralliseksi nimeksi tuli Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Alueellisesta kehittämisestä vastaavat kirjastot korvasivat maakuntakirjastotoiminnan vuonna 2018. Vaasan kaupunginkirjastosta tuli alueellisesta kehittämisestä vastaava kirjasto Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Vaasan kaupunginkirjaston lisäksi Suomessa on 8 muuta alueellisesta kehittämisestä vastaavaa kirjastoa.
Alueellisesta kehittämisestä vastaavat kirjastot vahvistavat alueensa yleisten kirjastojen toimintaa. Tarkoituksena on tukea kirjastojen kehitystä, vahvistaa henkilökunnan osaamista sekä edistää yhteistyötä.
Kirjasto lukuina
Toimipisteet
- Toimipisteitä: 8 toimipistettä, 2 laitoskirjastoa ja 1 kirjastoauto
- Omatoimikirjastoja: 2 toimipistettä
- Aukiolotunteja: 19 932 tuntia
Asiakkaat
- Lainaajia: 21 613
- Fyysiset käynnit: 576 042
- Verkkokäynnit: 384 845
- Celian asiakkaat: 474
Kokoelmat
- Kokoelmat: 606 462
- Hankinnat: 20 764
- Kokonaislainaus: 1 096 214
- Poistot: 51 428
E-aineistot
- E-kirjakokoelma: 4397
- E-kirjojen hankinnat: 2 377
- E-kirjojen käyttökerrat (lainaus): 7250
- E-musiikin kirjautumiset: 661
- E-musiikin käyttökerrat (lainaus): 4 245
- E-lehtien käyttökerrat (lainaus): 50 825
- E-tietokantojen käyttökerrat: 7913
Tapahtumat ja käyttäjäkoulutukset
- Näyttelyitä: 47
- Tapahtumat: 548
- Tapahtumiin osallistuneita: 14 771
- Käyttäjäkoulutukset: 672
- Käyttäjäkoulutuksiin osallistuneita: 15 073
Talous ja henkilökunta
- Henkilötyövuodet: 51,57
- Toimintakulut tilastovuonna: 4 378 636
Tilastot perustuvat 31.12.2018 tilanteeseen.