Tietoa meistä

Kirjasto on julkinen tila ja kohtaamispaikka, jossa kaupunkilaisille tarjotaan tiedon lisäksi sivistystä, kulttuuria ja elämyksiä.

Kirjaston palvelujen ytimen muodostavat laaja ja monipuolinen aineistokokoelma sekä henkilökunnan asiakkaille tarjoama tietopalvelu. Vaasan kaupunginkirjastosta voi lainata kirjojen lisäksi myös musiikkia, elokuvia, äänikirjoja, lehtiä, konsolipelejä, liikuntavälineitä sekä e-kirjoja.

Kirjasto tuottaa myös erilaisia tapahtumia (esim. lukupiirit, kirjailijavierailut, luennot, satutuokiot, kirjallisuusfestivaali LittFest) sekä näyttelyitä.

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut - lukutaidon ja elävän kaupunkikulttuurin puolustaja.

Kuva on pääkirjastosta. Pikkupöydällä on avonainen kirja.

Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden arvot

   Asiakas- ja asukaskeskeisyys

Olet olemassaolomme perusta

Otamme tarpeesi huomioon

        Yhdenvertaisuus

Palvelumme ovat maksuttomia ja kaikille avoimia

Panostamme esteettömyyteen, saatavuuteen ja saavutettavuuteen

            Luotettavuus

Voit luottaa siihen, että palvelemme sinua ammattitaidolla ja tasapuolisesti

Olemme turvallinen kumppani

            Yhteisöllisyys

Piirretty kuva ihmisjoukosta. Ihmiset ovat monenvärisiä ja heidän päidensä päällä olevat ajatuskuplat ovat monenmuotoisia ja monenvärisiä.

Olemme osa yhteisöä ja toimimme vuorovaikutuksessa

Tilamme ovat yhteisöjen käytössä

Tehdään yhdessä!

     Yhteiskunnallinen vastuu

Vihreää taustaa vasten näkyy käsi, joka pitää kädessään hehkulamppua.

Edistämme lukutaitoa ja digitaalista tasa-arvoa

Lisäämme hyvinvointia ja tarjoamme elämyksiä

Toimimme ekologisesti osana jakamistaloutta

Historia

Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-kirjasto perustettiin 2. elokuuta 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Lukukirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin lukuseuran omille jäsenille. Kirjastosta muodostui nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto. Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen ja loppui kokonaan vuonna 1844.

Uusi kirjasto, Waasan Kaupunginkirjasto (Stadsbibliotheket) aloitti toimintansa vuonna 1851. Kaupunginkirjasto ei toiveista huolimatta profiloitunut koko kansan kirjastoksi, ja kaupungissa heräsi ajatus vielä uuden kirjaston, kansankirjaston perustamisesta. Kansankirjasto avattiin vuonna 1863, ja vuonna 1911 nimi muuttui kaupunginkirjastoksi.

Kaupunginarkkitehti Carl Schoultz aloitti vuonna 1932 kirjastotalon suunnittelun. Hänen kuolemansa jälkeen suunnittelua jatkoi Einar Flinckenberg, ja suunnittelutyön saattoi lopulta vuonna 1933 päätökseen kaupunginarkkitehti Ingvald Serenius. Kirjasto muutti vuonna 1936 ensimmäiseen varsinaista kirjastotoimintaa varten suunniteltuun taloon nykyiselle paikalleen osoitteeseen Kirjastonkatu 13. Nykyisessä pääkirjastossa yhdistyy vanha saneerattu osa ja uudisosa. Talo otettiin käyttöön syksyllä 2001.

Kirjasto avattiin nykyisessä muodossaan 4.9.2001. Presidentti Halonen puolisoineen oli mukana kirjaston vihkiäisissä lokakuussa 2001. Vanhan osan korjauksen ja uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Helsingistä; sisustuksen Gullsten& Inkinen, myöskin Helsingistä. Kirjaston suunnittelutyö vei useamman vuoden ja henkilökunta sai olla mukana suunnittelussa. Nykyisin kirjastossa on käytettävissä 5245 neliömetriä.

Kirjasto sai valtioneuvostolta maakuntakirjasto-oikeudet viidentenä kirjastona Suomessa vuonna 1968, jolloin kirjaston viralliseksi nimeksi tuli Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.

Alueellisesta kehittämisestä vastaavat kirjastot korvasivat maakuntakirjastotoiminnan vuonna 2018. Vaasan kaupunginkirjastosta tuli alueellisesta kehittämisestä vastaava kirjasto Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Vaasan kaupunginkirjaston lisäksi Suomessa on 8 muuta alueellisesta kehittämisestä vastaavaa kirjastoa.

Alueellisesta kehittämisestä vastaavat kirjastot vahvistavat alueensa yleisten kirjastojen toimintaa. Tarkoituksena on tukea kirjastojen kehitystä, vahvistaa henkilökunnan osaamista sekä edistää yhteistyötä.

Sundomin omatoimikirjasto

Sundomin kirjasto perustettiin vuonna 1901. Ensimmäiset 60 vuotta kirjasto sai toimia yhdessä ainoassa koululuokassa, mutta vuonna 1961 se sai omat tilat uuden ala-asteen yhteyteen. Sen jälkeen kirjasto on toiminut entisessä opettajien asunnossa koulun vieressä, kunnes syksyllä 2008 kirjasto sai uudesta koulurakennuksesta sille varta vasten suunnitellut ajanmukaiset tilat. Kirjasto muutettiin omatoimikirjastoksi 2017. 

Suvilahden kirjasto

Suvilahden kirjasto avasi ovensa vuoden 1980 alussa. Kirjasto sai uusitut tilat Suvilahden koulun yhteydestä vuonna 2007.

Vähänkyrön kirjasto

Vuonna 1851 perustettu Vähänkyrön kirjasto on yksi Suomen vanhimmista kirjastoista.

Merikaarron kirjasto perustettiin vuonna 1863.Tervajoen kyläkirjasto perustettiin vuonna 1873 ja sen toiminta lakkautettiin 17.12.2015.

Kohtaamispaikka Huudi

Huutoniemen lähikirjasto avattiin koulun yhteyteen vuonna 1958. Nykyiset tilansa Huutoniemen koulun yhteydessä kirjasto sai vuonna 1999. Kirjaston ja nuorisopalveluiden toiminta yhdistettiin kirjaston tiloihin syksyllä 2016, kun Kohtaamispaikka Huudi avasi ovensa.

Kirjastoautotoiminta

Vaasan kirjastoautotoiminta alkoi v. 1967. Aluksi autolla oli 19 pysäkkiä. Nykyisellä kirjastoautolla Röllillä pysäkkejä on yli 90.

Kirjastoautoja on ollut kaikkiaan viisi:

  1. Ford Boxer, valmistaja Haldin, Vaasa, käytössä 1967-1984
  2. Sisu, käytössä 1974-1992
  3. Walter, Moni-Sisu, käytössä 1984-1998
  4. Mathilda, Volvo, käytössä 1992-2008
  5. Rölli, Volvo, käytössä 2008 –

Walter ja Mathilda ovat saaneet nimensä entisten kirjastonjohtajien mukaan. (Mathilda Nordström 1901-35, Walter Mellberg 1935-1962.)

Variskan kirjasto

Variskan koulun yhteyteen Ristinummelle avattiin kirjasto vuonna 1990. Variska on aktiivinen kaupunginosakirjasto, joka tekee paljon kouluyhteistyötä.

Palosaaren kirjasto

Palosaaren kirjasto perustettiin elokuussa 1901. Vuonna 1929 se sai oman, arkkitehti Carl Schoulzin piirtämän kirjastotalon, Palosaaren torin laidalle.  

Tietoa kirjastosta

Kirjasto lukuina

Toimipisteet

  • Toimipisteitä: 8 toimipistettä, 2 laitoskirjastoa ja 1 kirjastoauto
  • Omatoimikirjastoja: 2 toimipistettä
  • Aukiolotunteja: 19 423 tuntia

Asiakkaat

  • Lainaajia: 23 652
  • Fyysiset käynnit: 593 022
  • Verkkokäynnit: 397 925
  • Celian asiakkaat: 527

Kokoelmat

  • Kokoelmat: 601 729 
  • Hankinnat: 17 619
  • Kokonaislainaus: 1 095 473
  • Poistot: 47 878

E-aineistot

  • E-kirjakokoelma: 6002
  • E-kirjojen hankinnat: 2 873
  • E-kirjojen käyttökerrat (lainaus): 9248
  • E-musiikin kirjautumiset: 1016
  • E-musiikin käyttökerrat (lainaus): 5886
  • E-lehtien käyttökerrat (lainaus): 68 712
  • E-tietokantojen käyttökerrat: 11 420

Tapahtumat ja käyttäjäkoulutukset

  • Näyttelyitä: 41
  • Tapahtumat: 1093
  • Tapahtumiin osallistuneita: 12 653
  • Käyttäjäkoulutukset: 678
  • Käyttäjäkoulutuksiin osallistuneita: 15 342

Talous ja henkilökunta

  • Henkilötyövuodet: 49,30
  • Toimintakulut tilastovuonna: 4 216 067

Tilastot perustuvat 31.12.2019 tilanteeseen.

Lähde:  Suomen yleisten kirjastojen tilastot